Ihan samanlainen ku kaikki muutkin..

Ekaluokkalainen Johanna aloitti koulutaipaleensa vuonna 1998, normaali tyttö siinä missä kaikki muutkin. Alakoulun oppimisesta en juurikaan muuta muista, kuin että matikka ja englanti tuottivat suuria ongelmia. Kun kokeisiin piti lukea, keksin aina jotain muuta puuhaa.. yleensä siis leikin jotain aivan ”turhaa”..

Äitilläni oli tapana kysellä koetta edeltävänä iltana koko koealueesta hänen mielestään oleellisimpia asioita.. Välillä onnistuin paremmin ja välillä en tiennyt yhtään mistään yhtään mitään. Tämä ilmeni myös silloin, kun äiti oli juuri kysynyt jotain, kysyi seuraavan kysymyksen ja palasi tuohon hetki sitten esitettyyn kysymykseen, jonka vastauksenkin hän siis oli minulle lopulta kertonut.. En tiennyt vieläkään vastausta. Voitte siis vain kuvitella, millaisia nämä kyselysessiot välillä olivat tai kuinka kauan ne kestivät.. Minä en itse nauttinut näistä hetkistä ollenkaan, tuskinpa äitinikään.. 

Yläkoulussa (silloisella yläasteella) kyselyperiaate jatkui.. Tosin matikka ei tuottanut enää päänvaivaa vaan oli yksi niistä harvoista aineista, joista arvosana oli 9 ja lopulta 10.. Onneksi. En tiennyt miten kokeisiin tulisi lukea ja mitkä ovat niitä oleellisimpia asioita.. Arvosanat eivät siis olleet päätähuimaavia

Koko ikäni olen sekoittanut kirjaimet b ja d.. Välillä vieläkin pitää tarkkaan harkita, kumpi on kumpi.. Ja äitini on miettinyt, mistä kiikastaa, kun tyhmyydestä ei kuitenkaan ole kyse.. Useiden lukihäiriötestien tulokset osoittivat, ettei minulla ole lukihäiriötä.. Eli syy on jossain muualla, MUTTA MISSÄ?!?!?! 

Päätin ongelmista huolimatta suunnata lukioon ja sain kuin sainkin lakin ja vieläpä ”aikataulussa” (kolmessa vuodessa).. Niin kuin aikaisemmin olen maininnut, niin muutin 15-vuotiaana Turkuun ja kävin Puolalanmäen lukion musiikkilinjan. Lukion ensimmäinen vuosi läheni loppuaan ja kotiin tuli kirje, jossa kerrottiin: ”Johannalla saattaa olla lukihäiriö ja tämän vuoksi olisi hyvä, jos Johanna osallistuisi Lukemisen ja kirjoittamisen kurssille. Kurssiin sisältyy myös tarkemmat testit.” 

Huokaisimme helpotuksesta, VIHDOIN oppimiseen liittyviin ongelmiin on tulossa selvyyttä. Kävin tuon kurssin, joka oli muuten erittäin hyödyllinen ja voisin suositella sitä jokaiselle lukihäiriöön katsomatta. Pääsin noihin tarkempiin testeihin, joissa mitattiin mm. lukunopeuteni ja reaktiokykyni nimetessäni kuvissa olevia eläimiä ymsyms.. Diagnoosia siis odotellessa.. Lukiopettajani (silloin Turun ainoa) mainitsi minulle jo kurssin ja testien aikana, että minulla on lukihäiriö mutta astetta hän ei osaa kertoa enne kuin testit on tehty kokonaan. Vihdoin tuli se päivä, jolloin astelin lukiopettajani ”konttoriin” kuulemaan diagnoosia. Diagnoosi: ”keskivaikea lukihäiriö, vaikuttaa lukunopeuteen ja lukemisenymmärtämiseen, englanninkieleen ja kirjainten pois jäämiseen sanoista. Ei vaikuta mm. matemaattisiin taitoihin.” 

Tämän ”ilouutisen” jälkeen alkoi prosessi, jossa sain mm. virallisen lääkärintodistuksen ja kuulin omista oikeuksistani. Oikeudet= mm. pidennetty aika kokeissa, pidemmät tauot kuulunymmärtämisissä ja tietokoneen käyttö. Itse en tarvinnut (tai halunnut) tietokonetta käyttööni. Ja ajokorttia hankkiessani, minulla ei ollut aikarajaa kirjallisissa.. Tai siis oli, kun en tarvinnut niissä sitä lisäaikaa ollenkaan, mutta minulla OLISI ollut mahdollisuus suorittaa kirjalliset ilman aikarajotusta. :)

Tekee pahaa seurata vierestä henkilöitä, jotka on vielä koulutiellä ja näkee että heillä on lukihäiriö, mutta asialle ei tehdä mitään.. Tai jos on tehty, ni testit on olleet niin onnettomat että ne läpäsee kuka vaan.. Lukihäiriö on myös aiheena sellainen, josta ei juurikaan puhuta.. Ei sitä huudella kaupungilla ja jos se pitää MYÖNTÄÄ niin ensimmäisenä miettii (vieläkin) et "pitääköhä noi muut mua nyt jotenki tyhmänä tai jotain.." Voi kunpa asiasta infottaisi enemmä, varsinki lukihäiriöisten perheitä.. :/ 

Prinsessa Victoriallakin on keskivaikea lukihäiriö ja hyvin on selvinnyt! :)

SISKOT JA VELJET, kyllä me pystytään tähän! :) Käännetää tää hyödyks! :) Mä oon ainakin tehny sillee! :)

(tulipa kirjotettua jotenki niin "virallisesti" :DD)