Näin tänään aamu kymmenen aikaan TYKSin kohdalla iäkkään miehen. Kun hän tuli mun kohdalle, hän pyyhki kyyneleitä silmistään. Hänen posket oli ihan punaset ja silmät hyvin itkuset. Oletettavasti hän oli itkeny jo hetken. Katsoin miestä silmiin ja näin niissä hädän, huolen, ikävän. Hän näytti todella haavottuvaiselta, yksinäiseltä. Me kohdattiin ja ohitettiin toisemme, minä jatkoin matkaa keskustaan ja hän pois päin. Toinen itkien ja toinen kyyneleitään niellen.
En sanonu hänelle mitään, enkä kysyny mitään. Eihän me suomalaiset niin tehdä, vieras ihminen kuitenkin. Käännyin noin 50 metrin jälkeen kattomaan taakseni ja jos mä oikein tunnistin, ni hän käveli samaan suuntaan mun kanssa. Liikennevalojen jälkeen oikeestaan jo unohdin hänet..
Kaikesta unohduksesta ja muusta huolimatta, oon miettiny tätä vanhaa herraa tänään paljon. Oon miettinyt, että olisko mun pitäny sanoa jotain, kysyä jotain, tehdä jotain. Tai vaan olla läsnä, jos hän olis halunnu kenties sanoa jotain, kysyä jotain tai vaan olla. Mä oon miettiny, että miks mä en tehny mitään. Mulla oli kaulassa vieläpä partiohuivi, jonka taakse voi kätkeä sen toisinaan aran, epävarman ja epäsosiaalisen Johannan. Partiohuivi, jonka varjolla voi tehdä asioita, joita suomalaiset ei tee.
Mutta kuten sanoin, mä en tehnyt mitään, jatkoin vaan kylmästi matkaani eteenpäin. Sillä seurauksella, että tämän vanhan herran itkuset ja surulliset kasvot on mun verkkokalvoilla hyvin elävästi ja vahvasti.
Toisaalta, meillä kaikilla on omat syymme itkeä, mutta harvemmin sitä kuitenkaan näkee vanhempaa tai nuorempaa ihmistä kadulla itkusena. Enkä mä voi tietää, mikä tämän vanhan herran syy mahto olla.
Tiedän, et näin jälkikäteen on paha mennä muuttamaan asioita, mutta JOS mä voisin palata ajassa takas siihen hetkeen. Mä pysähtyisin ja kysyisin, onko hänellä kaikki hyvin ja voisinko mä jotenki auttaa häntä. Tää vanhempi mies ei saa varmastikaan koskaan tietää, että mä olen ajatellut häntä tänään paljon, mutta jos hän sais niin hänestä huoku jotenkin sellanen olo, että olisin voinu toisaalta myös vaan todeta että "mä olen tässä".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti